Rokotukset

Rokotus antaa suojaa

Rokotukset suojaavat kissaasi vakavilta taudeilta ja estävät tautien tarttumista muihin kissoihin.

Lue lisää kissarutosta, kissaflunssasta, leukemiasta ja klamydiasta

Rokotusajat

Kissanpennun voi vieroittaa emostaan 12 viikon ikäisenä. Tällöin sen voi myös rokottaa ensimmäistä kertaa, mutta yleensä näin ei tehdä. Parhaan mahdollisen suojan varmistamiseksi kissanpentu kannattaa rokotuttaa kahdesti noin kuukauden välein. Sen jälkeen kissa tulee rokottaa sen mukaan, millaista elämää se viettää ja millaisia tauteja sen elinalueella esiintyy. Suomessa kaikki kissat tulee rokottaa kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan. Kissan muiden rokotusten tarve riippuu sen viettämästä elämästä. Neuvoja voit pyytää eläinlääkäriltä.

Ennen rokottamista

Kissan täytyy olla rokotuspäivänään terve ja mahdollisimman rauhallinen. Stressiä tulee välttää myös seuraavina päivinä.

Sisäloiset ja niiden toukat voivat heikentää immuunijärjestelmää, ja kissan vastustuskyky voi olla rokotuksen jälkeen tavallista heikompi. Jos kasvattaja on madottanut kissan, sitä ei yleensä tarvitse madottaa uudelleen ennen rokotusta. Jos kissaa ei ole vielä madotettu, se kannattaa madottaa noin viikkoa ennen rokotusta. Matolääkityksen tarpeellisuudesta sekä tilanteeseen sopivasta matolääkkeestä saat tietoa kissasi kasvattajalta tai eläinlääkäriltä.

Huomioitavaa rokotuksen jälkeen

Rokotteet sisältävät heikennettyjä (tai joissakin tapauksissa tapettuja) taudinaiheuttajia. Kissan immuunijärjestelmä muodostaa suojan rokotteen taudinaiheuttajia vastaan, jolloin kissalla on valmis vastustuskyky siltä varalta, että se altistuu taudille myöhemmin.

Pienellä osalla rokotetuista kissoista rokotuskohta turpoaa ja vielä harvempi kissa saa allergisen reaktion. Jos kissasi sairastuu tai alkaa vaikuttaa uneliaalta rokotuspäivänä, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Kissarutto, Kissaflunssat, Leukemia ja Klamydia

Suomessa kaikki kissat tulee rokottaa kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan. Kissan muiden rokotusten tarve riippuu sen viettämästä elämästä.

Kissarutto

Kissarutto eli panleukopenia on yleinen ja hyvin tarttuva tauti, johon kissa voi sairastua missä tahansa iässä. Hyvin usein tauti johtaa kuolemaan. Taudin aiheuttaa parvovirus, joka leviää kosketuksesta etenkin virtsan ja ulosteiden välityksellä. Tartunnan saamisesta ensi oireiden ilmestymiseen kestää 4–6 päivää. Virusta voi esiintyä kissan ulosteissa 1,5 kuukauden ajan tartunnan saamisesta.

Tauti puhkeaa yllättäen, ja sen oireita ovat korkea kuume, ruokahaluttomuus, väsymys, ripuli ja oksentelu. Ne voivat johtaa nestehukkaan ja kuolemaan. Parvovirus tuhoaa valkosoluja. Koska tartunnan saaneiden kissojen immuunijärjestelmä ei toimi kunnolla, niillä voi esiintyä vakavia komplikaatioita.

Parvovirus on erittäin sitkeä, ja se kestää korkeita lämpötiloja ja desinfiointiaineita. Parvovirus voi pysyä hengissä ympäristössään jopa vuoden.

Kissaruttoa esiintyy säännöllisesti, ja se voi tarttua niin sisä- kuin ulkokissoihinkin. Kaikkein altiimpina sille ovat kuitenkin pennut – etenkin sellaiset, jotka eivät ole saaneet riittävästi vasta-aineita tautia vastaan emonsa maidosta. Emon maidon antama suoja heikkenee vähitellen, ja siksi kissanpennut tulee rokottaa yleensä muutaman kuukauden ikäisinä.

Kaikki kissat tulee rokottaa kissaruttoa vastaan.

Kissaflunssa

Kissaflunssa on yleisnimitys kissan hengitysteiden tulehduksille, joiden oireet ovat samankaltaisia kuin vilustumisessa: vuotavat silmät, haavaumat kissan suussa ja kurkussa, keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume.

Taudin aiheuttaa yleensä kissan herpes- ja / tai kalikivirus, ja sen oireita ovat esimerkiksi aivastelu, ruokahaluttomuus ja kuume. Taudin edetessä saattaa esiintyä silmätulehduksia, vilustumisoireita, hengitysongelmia ja yskimistä.

Kissaflunssaa esiintyy pääasiassa nuorilla kissoilla ja sen kuolleisuusaste voi olla korkea. Herpesvirus voi voi aiheuittaa ongelmia  tiineenä olevalle kissalle aiheuttaen sikiökuolemia, sikiöiden abortoitunumista ja epämuodostumia. Vielä syntymättömät ja ensimmäisen elinviikon aikana tartunnan saaneet pennut kuolevat usein. Tauti puhkeaa ja leviää yleensä paikoissa, joissa on paljon kissoja, kuten hoitoloissa ja näyttelyissä.

Kissa voi sairastua myös krooniseen kissaflunssaan ja siitä voi tulla taudin kantaja. Tällaisilla kissoilla ei esiinny näkyviä oireita, mutta ne erittävät virusta kuukausia tai jopa vuosia. Tällaiseen kissaan liittyy tietysti suuri riski tartuttaa muita kissoja.

Kaikki kissat tulee rokottaa kissaflunssaa vastaan.

Kissan leukemia

Kissan leukemia johtuu kissan leukoosi- eli leukemiaviruksesta, joka voi heikentää immuunijärjestelmää sekä aiheuttaa anemiaa ja imusolmukesyöpää. Kissan leukemiaa esiintyy Euroopassa yleisesti ottaen vähän, mutta paikallinen esiintyvyys voi olla suuri. Suomessa kissan leukoosivirustartuntoja tavataan hyvin harvoin. Tauti tarttuu niin ystävällismielisessä kosketuksessa kissojen kesken kuin puremienkin kautta. Virusta on syljessä, nenäeritteissä, ulosteissa ja maidossa. Nuoret kissat ovat erityisen alttiita tartunnalle. Iän myötä vastustuskyky paranee.

Osa tartunnan saaneista kissoista kantaa virusta veressään pysyvästi tai ajoittain, osa pääsee eroon tartunnasta kokonaan. Jos tiineellä kissalla on virusta veressään, yleensä tiineys keskeytyy  tai pennut syntyvät kuolleina tai heikkoina.

Suomessa elävä kissa ei yleensä tarvitse rokotusta kissaleukoosivirusta vastaan. Jos asuinalueellasi esiintyy kissan leukemiaa ja kissasi käy esimerkiksi näyttelymatkoilla ulkomailla, rokotus leukemiaa vastaan voi olla paikallaan. Lisäksi kaikki kissat tulee rokottaa kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan. Neuvoja voit pyytää eläinlääkäriltä.

Klamydia

Klamydioosi on klamydiabakteerin aiheuttama sairaus, joka ilmenee  pääasiassa silmätulehduksina. Taudin oireita ovat silmien punoitus ja vuoto, aivastelu ja vuotava nenä. Bakteeri tarttuu erittäin helposti suorassa kosketuksessa kissojen kesken. Sitä esiintyy yleisimmin hoitoloissa ja talouksissa, joissa on useita kissoja. Tauti ei ole tappava, sen saanutta kissaa voidaan hoitaa antibiooteilla. Tauti voi kuitenkaan kestää pitkään ja häiritä kissaa. Klamydiatartunnan katsotaan joskus olevan kissaflunssan alaluokka.

Jos kissasi on elintapojensa vuoksi vaarassa saada klamydiatartunnan, se kannattaa tarttuvan vatsakalvontulehduksen ja kissaflunssan lisäksi rokottaa myös klamydiaa vastaan. Kaikki kissat tulee rokottaa kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan. Klamydian riskiryhmään kuuluvat kissat, jotka elävät useiden muiden lajitoveriensa kanssa, käyvät näyttelyissä tai viettävät aikaa hoitoloissa.

Neuvoja voit pyytää eläinlääkäriltä.

Raivotauti- ja matkarokotukset

Raivotautirokotus ulkomaanmatkoille

Jos aiot ottaa kissasi mukaan ulkomaanmatkalle, se täytyy rokottaa raivotautia eli rabiesta vastaan. Lisäksi sillä täytyy olla lemmikkipassi. Matkakohteesta riippuen vaatimuksia voi olla muitakin.

Suomi on tällä hetkellä rabiesvapaa maa. Tautia esiintyy kuitenkin heti Venäjän puolella. Pitääksemme Suomen rabiesvapaana on tärkeää, että ulkona liikkuvat kissat, erityisesti itä- ja kaakkoisrajamme tuntumassa, on rokotettu.

Pyydä neuvoa eläinlääkäriltä tai vieraile Elintarviketurvallisuusviraston sivuilla:

www.evira.fi